Uskontunnustus

Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan. Ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä,syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän Kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

Isä meidän -rukous

Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen. Vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia
iankaikkisesti. Aamen

Herran siunaus

Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä. Herra kirkastakoon kasvonsa meille ja olkoon meille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa meidän puoleemme ja antakoon meille rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

Kymmenen käskyä

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.

Pienoisevankeliumi (Joh 3:16)

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Kaste - ja lähetyskäsky (Matt. 28:18-20)

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.

Rakkauden kaksoiskäsky

Rakasta, Herraa, Jumalasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Mikä rippikoulu?

Rippikoulu perustuu Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskyyn."Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastakaa heitä Isän,ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea mitä minä ole käskenyt teidän noudattaa. Ja katso minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Rippikoulussa tutustutaan siihen,mitä kirkkomme opettaa esimerkiksi Jumalasta, kuolemasta ja rukoilemiesta sekä mietitään yhdessä monia tärkeitä kysymyksiä. Rippikouluun liittyy kuitenkin myös paljon muuta.

Miksi rippikouluun?

Konfirmoituna nuorella on oikeus kirkkohäihin ja hän voi toimia lapsen kummina sekä käydä yksin ehtoollisella. Rippikoulussa on myös paljon mukavaa tekemistä ja mahdollisuus saada uusia ystäviä. Yhdessä ohjaajien kanssa pohditaan monia nuoria askarruttavia kysymyksiä ja mitä on olla kristitty. Kaiken lomassa ehdimme kuitenkin pitää hauskaa yhdessä pelaillen ja oleskellen.

Milloin rippikouluun?

Jos nuori kuuluu kirkkoon, hän voi mennä rippikouluun aikaisintaan sinä vuonna, jolloin täyttää viisitoista. Nuori  voi käydä rippikoulun myöhemminkin. Kuitenkin noin 85 prosenttia nuorista käy rippikoulun sinä vuonna, jolloin täyttää viisitoista, joten vain harva siirtää riparin myöhemmäksi. Jollei nuori kuulu kirkkoon, hän tarvitsee vanhempiensa luvan päästäkseen rippikouluun. Ilman vanhempiensa lupaa hänet voidaan konfirmoida aikaisintaan kahdeksantoista vuoden ikäisenä. Nuori voi tulla rippikouluun, vaikkei häntä olisi kastettu. Hänet tulee kuitenkin kastaa ennen konfirmaatiota tai viimeistään sen yhteydessä.

Mitä rippikoulussa?

Jo ennen rippikouluun tuloa rippikoululainen osallistuu tiettyyn määrään kirkollisia tapahtumia eli käy esimerkiksi jumalanpalveluksissa ja messuissa. Rippikouluun kuuluu kahdeksankymmentä tuntia opetusta. Aiheita ovat mm.  oma seurakunta, omatunto, Jeesuksen elämä ja opetukset, Raamattu. seurustelu, rukous ja kuolema. Oppitunneilla tehdään usein ryhmätöitä, näytellään ja keskustellaan. Rippileirillä oppituntien välillä ruokaillaan, ulkoillaan ja puuhataan monenlaista muuta mukavaa.

 
Yleensä rippikouluun kuuluu myös pienryhmäopetusta, jossa pienempiin ryhmiin jakautuneet rippikoululaiset pohtivat yhdessä isosten kanssa oppituntien teemoja ja pitävät raamiksia. Myös hartaudet ja musiikki liittyvät oleellisesti rippikouluun. Monille rippikoulu onkin yksi elämän hienoimpia kokemuksia. Noin neljäkymmentä prosenttia rippikoulun käyneistä jatkaakin isoseksi. Rippikoulu huipentuu kirkossa pidettävään konfirmaatioon. Sana konfirmaatio tulee latinankielen sanasta vahvistaa ja tarkoituksena onkin vahvistaa nuorta. Kaste ei tarvitse vahvistamista vaan kyse on nuoren vahvistamisesta uskon tiellä. Konfirmaatiossa rippikoululaiset lausuvat ääneen kristillisen uskonsa, nauttivat ehtoollisen ja heidät siunataan. Perinteisesti konfirmaation jälkeen on juhlittu ripille pääsyä sukulaisten ja ystävien kesken.

Kuka rippikoulussa?

Rippikoulun käy noin 85 prosenttia ikäluokasta, joten riparikavereita varmasti löytyy. Rippikoulussa on nuorta vastassa useita työntekijöitä. Pappi, nuorisotyöntekijä, kanttori, yövalvoja, leirikeskusisäntä ja keittäjät saattavat piipahtaa rippikoulussa jonakin päivänä tai olla nuorten kanssa koko riparin ajan. Rippikoululaisille tärkeitä isosiskoja ja -veljiä ovat isoset, jo aikaisempina vuosina ripille päässeet nuoret, jotka ohjaavat rippikoululaisista muodostettuja pienryhmiä ja järjestävät oppituntien välillä mukavaa tekemistä. Isoskoulutus on yksi- tai useampi vuotinen ja sen aikana perehdytään tarkemmin kirkon opetuksiin, opetellaan ryhmän johtamista sekä pidetään riparin tapaan hauskaa yhdessä. Isoskoulutuksia järjestetään useimmissa seurakunnissa sekä monissa yhdistyksissä.

Henkilö, joka haluaa käydä yksityisrippikoulun, voi ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon. Rippikoulutyöstä vastaava pappi antaa mielellään lisätietoa rippikouluista ja rippikoulun käyntiin liittyvistä asioista.