Lappohjan siunauskappeli

Tenholan seurakunta rakensi siunauskappelin Lappohjan hautausmaalle 1972, jolloin rakennuskustannukset olivat 240.000 mk. Arkkitehti Lars Rejström oli suunnitellut rakennuksen, joka oli tasakattoinen tiilirakennus ja pinta-alaltaan 119 m². Yhteinen kirkkovaltuusto asetti 11.3.1977 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kappelin ja hautausmaan siirtämistä Hangon seurakuntien haltuun. Työryhmään valittiin Hangosta kaupunginjohtaja, varatuomari Karl-Ove Berglund ja kirkohallintokunnan puheenjohtaja Kurt Lindström sekä Lappohjasta kirvesmies Henry Fagerström. Aluksi seurakunnat vuokrasivat kappelin ja hautausmaan. Tenholan seurakunnan vahtimestari huolehti kappelista ja hautausmaasta ja Tenholan seurakunnan kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan Hangon seurakunnat maksoivat 2/3 Tenholan seurakunnan vahtimestarin palkasta koska myös Skogbyn ja Harparskogin asukkaat käyttivät kappelia ja hautausmaata. Sopimus oli voimassa vuoden 1977 loppuun. Tämän jälkeen Lappohjan vainajat kuljetettiin Hangon seurakuntayhtymän kustannuksella siunattavaksi Hangon siunauskappeliin ja sen jälkeen haudattavaksi Lappohjan hautausmaalle, kunnes Lappohjan kappeli ja hautausmaa 1.6.1981 siirtyivät Hangon seurakuntayhtymän omistukseen. Kertakorvaus Tenholan seurakunnalle oli 175.000 mk ja sopimuksen mukaan tuolloin Tenholaan kuuluneet Skogbyn ja Harparskogin kylät saivat käyttää kappelia ja hautausmaata samoin ehdoin kuin Hangon seurakuntien jäsenet. Vuonna 1981 kappelin kellariin tehtiin lisärakennus, johon sijoitettiin sosiaali- ja varastotilat. Piirustukset laati rakennusmestari Nils Welander ja työt teki Rakennusliike V. Welander Ky ja sähkötyöt Hangon Sähkö Oy. Vuonna 1983 siunauskappeliin hankittiin uudet urut ja kappelin vanhat urut siirrettiin Lappohjan kirkkoon.

Ensimmäinen jumalanpalvelus siunauskappelissa järjestettiin 16.1.1977. Jumalanpalveluksia järjestettiin kerran kuukaudessa ja siunauskappelin lisäksi niitä pidettiin myös Sjömanron kirkkosalissa. Siunauskappeli oli kuitenkin liian pieni jumalanpalvelustilaksi ja vuodesta 1980 jumalanpalvelukset on järjestetty evankeliumiyhdistyksen rukoushuoneella, joka sijaitsi keskeisellä paikalla Lappohjan kylässä.

Hautausmaan kappelin ja hautausmaan tulevaisuus olivat uhattuna, koska syyskuussa 2003 puolustusvoimat löysivät hautausmaalta räjähtämättömiä ammuksia. Ne olivat peräisin jatkosodan ajalta, jolloin alue oli kovien pommitusten kohteena kesällä ja syksyllä 1941. Ammusten löytämisen jälkeen hautausmaalla ei suoritettu hautauksia, kunnes 3.12.2003 yhteinen kirkkoneuvosto päätti mahdollisimman nopeasti kunnostaa uuden arkkuhaudoille tarkoitetun alueen. Kappeli päätettiin myös säilyttää. Lappohjan kylän asukkaat vastustivat yksimielisesti hautausmaasta luopumista.

Teksti:
Marketta Wall

Julkaisija:
Hangon seurakuntayhtymä 

Lähteet

Hangon seurakuntien arkisto:
Gemensamma kyrkofullmäktige, protokoll, pöytäkirjat 1962–1977.
Representantskapet, Edustajisto, protokoll, pöytäkirjat 1978–2004.
Kyrkoförvaltningsnämnd, Kirkkohallintokunta, protokoll, pöytäkirjat 1962–1977.
Gemensamma kyrkorådet, Yhteinen kirkkoneuvosto, protokoll, pöytäkirjat 1978–2004.
Hangö kyrkliga samfällighet. Inventarieförteckning 1999–

Painetut lähteet:
Ekström, Birgitta, toim: Maailman valo, Hangon hengellisen elämän ilmaisumuotoja. Hangon museon julkaisusarja n:o 11. Hanko 1992.
Ekström, Birgitta: Hanko. Vuosiluvut kertovat. Hangon museon julkaisusarja n:o 18. Huhmari 1997.
Lehto, Tiina: Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Byggnadskultur och kulturlandskap i Hangö. Ekenäs 1989.
Nicula, Oscar: Tenala och Bromarv socknars historia I-II. Helsingfors 1938.
Wall, Marketta: Temppeli seisoo kauniina ja valoisana kunnaallaan. Hangon kirkon ja seurakunnan historian vaiheita. Helsinki 2007.